Amsterdam teki pesän sydämeeni

Edellisestä soolomatkasta oli kulunut melkein vuosi. Haavoja oli paranneltu ja mieli korjattu uuteen ajatusmalliin: pystyn matkustamaan muina itsenäisinä naisina omin avuin. Olin edellisen matkan jälkeen uskonut muuta, mutta onneksi aika teki minusta järkevän. Amsterdam oli ihastuttavan helppo ja sydämellinen kaupunki. Jostain syystä paikalliset olettivat minunkin olevan paikallinen ja hämmentyivät, kun selitin, etten ymmärtänyt, mitä he sanoivat. Kaupunki on varmaan yksi helpoimmista paikoista, missä olen käynyt.

Kriiseilyä: kesälomaa sekä kuuluisa kamelin selkä

Ennen lomaani olin suunnitellut kirjoittavani suunnitelmista tai nimenomaan, kun niitä ei ollut. Suhtaudun Suomimatkailuun jollain tasolla ennakkoluuloisesti: en omista autoa (mikä tuntuu olevan pakollinen paha kotimaassa) ja kotimaamatkailu tuntuu vaativan enemmän rahaa kuin ulkomaat. Ihan n. 20 kilometrin sisään tapahtuvasta lähimatkailusta kyllä pidän, mutta puolentoista vuoden etätyöskentelyn takia maisemanvaihdos oli ehdottoman pakollinen.

Helsingin timantit Vol 1 – Taidetta, kasvinäyttelyitä sekä museoita

Helsingissä on kuitenkin melkein mitä vain. Ne vain täytyy löytää. Mielestäni museoiden viilennetyssä ilmassa on hyvä viettää aikaa myös kesähelteellä. Olen hieman hurahtanut museoihin. En ole ihan varma, mikä niissä kiinnostaa. Onko se ajatus, mikä herää, tunne, mielenkiintoisuus vai kauneus? Tässä listaan itselleni mielenkiintoisimmat kokemukset.

Alkumaistiainen unelmastani matkasta maata pitkin Vietnamiin

Olen suunnitellut päässäni jo n. 20 vuotta erilaisia matkoja. Jotkut haaveistani ovat eläneet pidempään, jotkut vain hetken. Alussa matkahaaveeni olivat lähinnä yksittäisiä kohteita, kuten listoja maista, joissa haluaisin käydä (se oli pitkä lista) ja sitten aloin miettiä erilaisia kiertomatkoja erilaisilla teemoilla. Ensin lähinnä, että minkälainen olisi minun maailmanympärimatkani. En tiedä, mistä sain aika nopeasti idean, että olisi mielenkiintoista matkata maata pitkin.

Hei. Hotellissani on luteita!

Kutisee, kihelmöi, polttelee! Olen ilmeisesti onnistunut löytämään harvoilla matkoillani jo 2 hotellia ja yhden hostellin, missä oli luteita. Ensimmäisen kerran tutustuin luteisiin Wienissä vuonna 2016. Juttu sisältää erilaisia vinkkejä, miten toimia, ettei luteet pääse tuliaisena kotiisi.

Miten uskaltaa lähteä yksin matkalle?

Muistan sen käsiä tärisyttävän pelon, kun tajusin, että matkakaveri oli tehnyt oharit ja minulla oli osa lipuista hommattuna matkaa varten. Toisaalta oli jännittänyt aivan tavattoman paljon ennen tuotakin tietoa, sillä en tuntenut häntä oikeasti. Facebookissa on matkakaverin etsimiseen tehtyjä ryhmiä. Olin lukenut mielenkiintoisen matkasuunnitelman ja ottanut häneen yhteyttä. Aluksi kaikki vaikutti hyvältä. Mutta, kun matka alkoi lähestyä, alkoi tulla selväksi, että joko lähden yksin tai jätän liput käyttämättä.

Vähän minusta ja itsestäni

Olen käynyt 21 valtiossa, joista yhdeksään olen kulkenut joko bussilla tai junalla. Olen mennyt matkalle yksin, kaverin kanssa, äidin kanssa, työporukan kanssa, koulukavereiden kanssa ja ennestään tuntemattoman yhdistysporukan kanssa. Olen käynyt omatoimimatkoilla ja lomapakettimatkoilla.