Eräs maagisen kesäkisan tehtävistä oli kirjoittaa ja julkaista 25 runoa. Olen julkaissut runoja täällä Pian blogissa sekä Vantaan kirjoittajien avoimessa facebook-ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/205950539455749), Tässä vihdoinkin kolme viimeistä! Näitä runoja (kuten muitakaan kesän aikana julkaistuja) ei ole sitten hirveästi editoitu ja hiottu. Voisivat olla parempiakin. Tai sitten eivät. Mutta nyt runoihin (eka runo on lihavoitu, toinen normaalitekstiä ja kolmas taas lihavoitu).

Kuka on se kultapäinen valtias,
joka kumartaa viitassaan
kuin sirkustirehtööri
ja pakottaa meidät
ostamaan kasoittain
kasoittain
sellaista, mitä emme halua,
tarvitse?
Me olemme hänen taulutusnuorassaan.

Vai onko se sittenkin piiska?

Eikö ilmastonmuutos olisi totta!
Tässä kuumuudessa
kukat kuihtuvat,
nurmikot rusehtuvat,
ihmiset uupuvat
ja jopa kirkontornitkin,
ne nuupahtavat
kuin sulavat jäätelötötteröt.

Missä vaiheessa
ihminen muuttuukaan
pienestä runotytöstä
rupuiseksi runoakaksi?

Vai onko
tuo kysymys edes tärkeä?
Tärkeää on,
että runous on säilynyt.